“Sivuosaston perustaminen Suomeen vuonna 2011 oli EBS:n kehityksessä looginen askel. Suomalaisten opiskelijoiden määrä EBS:issä kasvoi vuosi vuodelta. Suomen sivuosaston perustamisen tarkoituksena oli tarjota opintomahdollisuuksia ennen kaikkea niille, jotka eivät pystyneet eri syistä tulemaan opiskelemaan Tallinnaan”, kertoo EBS:n tuolloinen rehtori Peeter Kross ja lisää: “Samalla Helsingin osaston perustaminen oli melko uhkarohkea teko. Suomen korkeakoulumarkkinoita olivat aiemmin kokeilleet useat ulkomaiset yliopistot, mutta ilman sen suurempaa menestystä. Niistä suurimman osan toiminta jäi siellä lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Sitäkin enemmän on meillä tänään syytä olla ylpeitä siitä, että olemme toimineet Suomessa jo 10 vuoden ajan menestyksekkäästi.”
Professori Arno Almann, EBS:n rehtori vuosina 2012-2020, kertoo: “Elämässä on toistuvasti nähty, että riskejä voi ottaa, kun ne on punnittu usealta kannalta, harkittu ja riskit on hajautettu. Meille antoi varmuutta tämän päätöksen teossa se, että olimme jo useiden vuosien ajan tarjonneet kaupallista koulutusta suomalaisille nuorille, ja sitä arvostivat sekä nuoret että heidän työnantajansa.”
Oman osansa tämän päätöksen tekemiseen antoi myös se, ettei Viron demografinen tilanne ollut viime vuosikymmenellä korkeakouluille erityisen suotuisa. Valtio koetti lieventää julkisen sektorin ja valtion yliopistojen tilannetta ilmaisen korkeakouluopetuksen määräämisellä, mutta yksityisten yliopistojen oli löydettävä muita ratkaisuja eritoten kandidaattiopintojen tasolla. EBS:in Helsingin sivuosaston avaamispäätöstä tuki selvästi myös vuosien pituinen ennakkotyö – vuodesta 2007 lähtien painopiste oli tietoisesti Suomessa, ja EBS järjesti pääsykokeita Viron lisäksi Suomessa paikan päällä.
Helsingin EBS:n hallintopäällikkö Sigrid Lainevee, joka oli mukana osaston perustamisessa ja veti sen kehitystä useita vuosia, kuvaa ensimmäisiä toimintavuosia näin: “Helsingin osaston avaamisen jälkeen noudatimme Suomessa tietoisesti avoimuuden politiikkaa: etsimme kontakteja, tutustuimme ihmisiin ja kulttuuriympäristöön, keräsimme tietoja ja olimme yhteydessä sekä Viron että Suomen opetusministeriöihin sekä molempien maiden suurlähetystöihin. Tavoitteenamme oli kertoa suunnitelmistamme ja saada tietoa suomalaisesta elämästä ja tavoista tehdäksemme oikeita päätöksiä ja luodaksemme pysyviä suhteita. Varmuuden tunnetta antoi se, että lähdimme tekemään Suomessa sitä, mistä meillä oli jo vuosikymmenien pituinen kokemus. Laadukkaan ja nykyaikaisen liikealan koulutuksen antaminen on ollut tämän kymmenen vuoden aikana kaikkein olennaisinta.”
Helsingin osaston avatessaan EBS otti velvollisuudekseen taata tarjoamamme koulutuksen kilpailukykyisyyden paitsi Suomen korkeita standardeja noudattavilla opetusmarkkinoilla, myös Virossa: “On tunnettu totuus, että meidän on verrattava itseämme niihin, jotka kulkevat meidän edellämme, eikä niihin, jotka kulkevat meidän takanamme. Olimme siten tällä päätöksellämme taanneet opintosuunnitelmiemme kehittämisen ja kilpailukyvyn jatkuvuuden,” summaa professori Arno Almann tämän askeleen suurimman vaikutuksen koulutuksen laatuun ja lisää: “On myös tärkeää, että suuret päätökset on asetettava laajempiin ja tulevaisuuteen katsoviin kehyksiin. Tarkasteltuamme silloin ja tänäänkin kehitystä Euroopassa ja maailmassa laajemmin, on eräs avainsana alueellinen integraatio. Niin talouden, energetiikan, ympäristönsuojelun kuin ehdottomasti tieteen ja koulutuksenkin alueella. Kymmenen vuotta on ollut lyhyt aika, mutta EBS:n Helsingin osaston avaamispäätös on ehdottomasti eräs merkki kahden läheisen naapurin koulutusalan yhteistyöstä, jolla on kasvutilaa vielä pitkän aikaa.”
Eräs tärkeä teema on yhteistyö suomalaisten yritysten sekä virolaisten ja suomalaisten yhdistysten kanssa. Tavoitteena on kehittää naapurimaiden keskinäistä yhteistyötä ja sen tuloksena laajemmin koko tämän maantieteellisen alueen yritysinnovaatiota. Elokuussa 2020 henkilökuntaamme liittyi EBS Helsingin vararehtori tri Xiaotian Zhang, joka tiivistää EBS Helsingin tulevaisuudensuunnitelmat näin: “Tulevaa vuosikymmentä tarkastellessani näen EBS Helsingin foorumina tiedon yhteistuottamiselle sekä niin koulutus- kuin yritysmaailmankin synergioiden edistäjänä Suomenlahden alueella. On todella innostavaa olla tässä kaikessa mukana!”
EBS:n rehtorin, professori Meelis Kitsingin mukaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Viron ja Suomen talouselämä on enenevissä määrin integroitunut mitä erilaisimmilla tasoilla. Tämä ei koske pelkästään suuria ja keskisuuria yrityksiä, vaan myös pieniä yrityksiä ja yrittäjiä sekä monien eri alueiden työntekijöitä. “Myös johtamis- ja liiketaloudellisen koulutuksen on pysyttävä mukana Viron ja Suomen välisten työmarkkinoiden tiivistämiseksi ja laajenemiseksi. Tässä yhteydessä on luonnollista, että EBS Viron johtavana kauppakorkeakouluna laajentaa tulevaisuudessa toimintaansa Helsingissä. EBS auttaa osaltaan siinä, että Tallinna ja Helsinki muuttuisivat tulevaisuudessa yhä yhtenäisemmäksi yritystoiminnan alueeksi”, sanoo Kitsing.
EBS:n rehtori antoi viime vuonna haastattelun Kauppalehdelle; sen voi lukea tästä.
EBS:n Tallinnan ja Helsingin kampukset järjestävät jatkuvasti yhteisiä tapahtumia yhteisöjen yhteenliittämiseksi ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Yhdessä järjestetään sekä avajais- että päättäjäistapahtumia, opintovuoden avausviikkoja ym. Juhlavuoden viettämiseksi on tänä vuonna suunnitteilla seuraavat tapahtumat:
- 10. kesäkuuta – TEDxEBSHelsinki
- 2.-8. elokuuta – Future Founders kesäkoulu
- 16. elokuuta – 10. vuosipäivän juhlatapahtumat Helsingissä, "Urban Synergy Campuksen" avajaiset, mm. EBS:n kesäyliopistopäivä Helsingissä, jolloin luennon pitää muiden muassa Nobel-palkittu Bengt Holmström.
- Lokakuuta – EBS Helsinki vuosipäivätanssijaiset
- 12. marraskuuta – Rectors’ Summit eli Suomen ja Viron yliopistojen rehtoreiden tapaamine
Seuraa juhlavuoden tapahtumia EBS:n Helsingin juhlasivuilta tästä.
